Liittokokouksen kannanotto

Liittokokouksen kannanotto: Sotaorvot tarvitsevat kuntoutusta

Kaatuneitten Omaisten Liiton liittokokous 26.4.2018 Helsingissä

Sotaorvot tarvitsevat kuntoutusta

Hyvinvointi- Suomen on aika hyvittää korkeaan ikään ehtineiden sotaorpojen uhraus ja panostukset yhteiskuntamme hyväksi. 

Kaatuneitten Omaisten Liitto vetoaa päättäjiin, että sosiaali- ja terveyspoliittista lainsäädäntöä  uudistetaan niiltä osin, että  sotaorpojen vanhuus turvataan mahdollisimman hyvin.

Sotaorvot ovat viime sodissamme kaatuneiden tai sotien seurauksena menehtyneiden lapsia. Sodan jälkeen heitä oli noin 55 000. Kaatuneitten Omaisten Liiton ylläpitämässä sotaorporekisterissä heitä on nyt runsaat 16 100. Keski-ikä on 80 vuotta. Arvioimme, että heikoimmassa asemassa olevia sotaorpoja on 10-20 prosenttia sotaorvoista, jolloin kuntoutettavia olisi 1 650-3 300 henkilöä. On ymmärrettävää, että kaikkien ei ole mahdollista päästä kuntoutukseen yhtä aikaisesti.

Sotaorvot ovat pitkään kärsineet paitsi henkisesti, usein myös fyysisesti ja taloudellisesti siitä, että he ovat menettäneet isänsä kansakunnan puolesta. Suurin osa sotaorvoista jäi vaille yhteiskunnan riittävää tukea lapsuudessaan ja monet kokivat syrjintää ja jopa kaltoin kohtelua.  Osa joutui jo pienestä pitäen tekemään fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä, joiden seurauksena tuli toimintakyvyn rajoituksia ja ennenaikaista eläköitymistä.

Sotavuosina ei tunnistettu puolison menettämisen aiheuttamaa psyykkistä traumaa ja sen vaikutusta sotalesken työkykyyn ja perhe-elämään. Sotaorvoille onkin tyypillistä lähempien kannattelu: lapset joutuivat ottamaan vanhemman roolin monissa perheissä. Monille sotaorvoille rakentui ns. lunastajaidentiteetti ja koko elämä on saattanut mennä oman olemassaolon oikeutuksen lunastamiseen omat tarpeet sivuuttaen.

Valtiovallan päätöksen mukaan sotaorpojen työhuolto rajoitettiin ammattiopetukseen ja ainoastaan poikkeustapauksissa tehtiin mahdolliseksi muun koulutuksen antaminen.

Vaikka kuntien työhuoltoviranomaisten tehtävänä oli pitää kortistoa sotaorvoista, tieto koulutusmahdollisuuksista ei saavuttanut kaikkia sotaorpoja. Kotona tarvittiin myös työvoimaa tai lapsen tuomaa palkkaa, mikä osaltaan esti koulutukseen hakeutumisen.

Aikanaan sodassa valinnut henki oli ”aseveljeä ei jätetä”. On aika toimia niin, ettei heidän lapsiaan jätetä. Sotiemme veteraanit ovat isiemme aseveljiä. Sotaorvot eivät halua veteraaneille varattuja resursseja.

Kaatuneitten Omaisten Liitto esittää, että sotaorpojen kuntoutustarve kirjataan lakiin ja valtion talousarvioon varataan kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Valtion talousarviossa on vuonna 2018 varattu 3,5 milj. euroa eräissä Suomen sodissa palvelleiden, esimerkiksi partisaanien uhrien, kuntouttamiseen. Olisi kohtuullista, että sotaorpojen kuntoutukseen varattaisiin vähintäänkin samansuuruinen summa.  Kunniavelka on maksamatta.

Hannu Niskanen, Kaatuneitten Omaisten Liitto, puheenjohtaja

Kaija Sepponen, Kaatuneitten Omaisten Liitto, hallituksen jäsen

 

§ 

Ajankohtaista

16.05.2018

Sota-ajan suruviestit, kulttuurihistoriallisesti arvokasta perintöä

Liittokokouksen kannanotto: Sotaorvot tarvitsevat kuntoutusta

Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y.

Katuosoite: Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki.
Käyntiosoite: Kellosilta 4 C. 

Puhelin: 09 8562 0061

HUOM! Huoltoviesti -lehden osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta tai liiton toimistoon!

Ota yhteyttä

7 + 7 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.